1200-luvulla kreivi Withier de Rethel halusi perustaa mailleen luostarin. Hän otti yhteyttä Loroyn luostariin (Cherin departementissa): kaksitoista munkkia, joita johti englantilaissyntyinen sistertsiläismunkki Roger, saapui kreivin perinnöksi jättämälle valtavalle tilalle. Roger valitsi syrjäisen laakson, jota ympäröivät lukuisat lähteet, ja perusti vuonna 1148 tai 1154 uuden luostarin, jonka hän nimesi Eslandiksi. Suuri vesivarasto oli ratkaiseva tekijä munkkien valinnassa. Sistertsiläiset (Clervaux'n pyhän Bernardin perustama luostariperhe) olivat vesihuollon asiantuntijoita. He kaivoivat kanavia ja rakensivat patoja hyödyntäen maan luonnollista kaltevuutta ja loivat vesiputouksia, jotka pyörittivät viljamyllyjä ja antoivat voimaa takomovasaroille: se oli taivaan lahja paikalliselle taloudelle! Valitettavasti luostari ei kuitenkaan selvinnyt vallankumouksesta ja 1800-luvun teollisuuden mullistuksista.